Kirjamessuilla kuultiin puheenvuoro myös Venäjän sananvapaustilanteesta, kun Toimittajat ilman rajoja haastatteli venäläistä journalistia Artjom Troitskia.
Helsingin Kirjamessuilla 2022 puhuttiin paljon Venäjästä ja sen hyökkäyssodasta Ukrainaan. Sananvapauden näkökulmaa edusti venäläisen konkaritoimittajan Artjom Troitskin haastattelu, jonka järjesti Toimittajat ilman rajoja -järjestön (RSF) Suomen osasto. Sen entinen puheenjohtaja Jarmo Mäkelä keskusteli Troitskin kanssa etäyhteyden kautta.
Venäjällä on jo vuosia rakennettu propagandan ja piilovaikuttamisen keinoin mielikuvaa ensinnäkin siitä, että länsi vähättelee Venäjää kaikilla tasoilla. Toinen medioissa jatkuvasti vahvistettu käsitys liittyy slaavilaisten kansojen – tai pikemminkin Neuvostoliittoon kuuluneiden alueiden – ykseyteen, jonka vuoksi muun muassa Ukrainan valtio nähdään vain keinotekoisena rakennelmana. Mäkelä kysyi Troitskilta, uskovatko tavalliset venäläiset valtion kanavien ”informaatiota”.
– Tämä on minullekin mysteeri. Neuvostoaikana ihmiset suhtautuivat valtion tiedottamiseen ironisesti eivätkä luottaneet siihen. Mutta nyt propaganda näyttää toimivan. Tiedonvälityskanaviakin on enemmän, ja ihmisethän uskovat, mitä he haluavat uskoa.
Troitski itse luottaa tutkimuslaitos Levadan mielipidemittausten tuloksiin. Niiden mukaan osittainen liikekannallepano (21.9.2022) on paitsi lisännyt kansalaisten tietoisuutta sotatoimista myös laskenut mielialoja ja syönyt aiemmin melko laajasti hyväksytyn ”erikoisoperaation” kannatusta. Hän toteaa, että kaukaisiksi koetut tapahtumat alkoivat yhtäkkiä vaikuttaa pietarilaisten ja moskovalaisten arkeen. Troitski toivoo silti, ettei koko Venäjän kansaa syytettäisi Ukrainan sodasta.
– Tämä on selvästi Putinin sota. Kuitenkin kollektiivistakin syyllisyyttä on: eivät vain ne, jotka aktiivisesti kannattavat sotaa vaan myös ne, jotka ovat äänestäneet Putinin ja hänen puolueensa vallassa pysymisen puolesta. Mutta yhä on sentään rohkea vähemmistö, joka sekä maan sisällä että ulkopuolella vastustaa Putinia ja sotaa.
Sananvapauden tilaa Venäjällä kuvastaa RSF:n lehdistönvapausindeksi, jossa 180 maan joukossa Venäjä on nyt sijalla 155. Tänä vuonna kiellettiin viimeiset toimivat riippumattomat mediat, Novaja Gazeta, radiokanava Eho Moskvy ja tv-kanava Dožd. Ne toimivat nyt ulkomailta käsin. Troitskin kuva on synkkä.
– Jos todella haluaa seurata riippumattomia uutiskanavia, se onnistuu VPN-yhteydellä. Myös internet on yhä käytettävissä, mukaan lukien YouTube, mutta monet sivustot on blokattu. Taiteiden alalla tilanne on katastrofaalinen, sillä monet kulttuuriaktivistit ovat joutuneet hallituksen mustalle listalle, ja heiltä on evätty pääsy viestintävälineisiin. Suuri osa merkittävistä taiteilijoista onkin muuttanut maasta.
Hän lisäsi sarkastisesti, että toisin kuin Kreml väittää, perinteistä venäläistä kulttuuria ei ole ”canceloitu" lännessä vaan Venäjällä. Naapuridiktatuurin Valko-Venäjän sananvapaustilanteen Troitski arvioi olevan samanlainen tai vieläkin huonompi.
Entä tulevaisuus? Troitski ei usko, että kansa nousee kapinaan, vaikka muutoshalua alkaakin näkyä. Hänen mukaansa rikas venäläinen eliitti on joutunut luopumaan paljosta pakotteiden vuoksi, ja siksi muutos lähtee sieltä.
– Putinin päivät vallassa ovat luetut. Ei viikoissa mutta ei vuosissakaan. Ennen ensi vuoden loppua valta on vaihtunut, Troitski ennustaa.
Artjom (tai Artemi) Troitski, englanninkielisissä teksteissä Artemy Troitsky, venäjäksi Арте́мий Тро́ицкий
syntynyt 1955 Jaroslavlissa
työskenteli Neuvostoliitossa / Venäjällä erityisesti kulttuuritoimittajana ja luennoi musiikista
muutti perheineen Tallinnaan 2014
nykyisin toimittaja (mm. ARU-tv), luennoija, kirjailija; aiheinaan (venäläinen) yhteiskunta, politiikka ja kulttuuri
Troitskin haastattelu ja muut Kirjamessujen videotallenteet ovat katsottavissa messujen kävijä- tai verkkolipulla 30.11.2022 asti.
Teksti Päivi Helander
Comments