Rikollisjärjestöt ovat viimeisen kahden vuoden aikana tappaneet yli 30 toimittajaa

Järjestäytynyt rikollisuus uhkaa toimittajia, kertoo Toimittajat ilman rajoja -järjestön tuore raportti. Uutisoidessaan rikollisjärjestöjen toiminnasta tomittajan vaihtoehdot ovat usein joko riskeerata henkensä tai jättää juttu kirjoittamatta.

Toimittajat ilman rajoja (RSF) piti Pariisissa 29.11 lehdistötilaisuuden, jossa julkistettiin raportti ”Journalists: ”the bête noire” of organized crime” (Journalistit: järjestäytynyttä rikollisuutta uhkaava "peto"). Raportti kiinnittää huomion uhkauksiin ja rangaistuksiin, joita toimittajat kohtaavat alkaessaan osoittaa liikaa kiinnostusta järjestäytynyttä rikollisuutta kohtaan.

RSF teki kuukausien taustatyötä raporttia varten ja haastatteli monia vaarassa olevia toimittajia, heidän kollegoitaan ja perheitään. Usein järjestäytyneestä rikollisuudesta faktoja paljastava toimittaja joko riskeeraa henkensä tai jättää juttunsa tekemättä. Rikollisjärjestöt ovat tappaneet maailmanlaajuisesti yli 30 toimittajaa vuoden 2017 alusta alkaen.

RSF:n haastattelemat toimittajat kertovat julkisuutta vihaavien rikollisjärjestöjen tekevän mitä tahansa hiljentääkseen uteliaat toimittajat. Jotkut haastateltavista ovat poliisin ympärivuorokautisessa suojelussa. Osa toimittajista kuvailee, kuinka rikollisjärjestöt ovat sytyttäneet heidän kotinsa palamaan ja uhkailleet heidän perheitään. Toiset kertovat, että heidän uutisointinsa myötä perheenjäseniä tai kollegoita on kadonnut tai murhattu.

”Toimittajat, jotka uutisoivat järjestäytyneestä rikollisuudesta tai jostakin muusta vaarallisesta, usein joutuvat kohtaamaan koston yksin”, sanoo RSF:n pääsihteeri Christophe Deloire.

”Hallitusten on tehtävä kaikkensa tarjotakseen heillee tarvittavan tuen ja suojelun ja otettava suojelupyynnöt vakavasti. Etenkään niiden ei pitäisi uhkailla suojelun lopettamisella, kuten Italian sisäministeri juuri teki halutessaan mustamaalata toimittaja Roberto Savianon.”

Saviano on yksi kymmenestä italialaisesta toimittajasta, joita poliisi suojelee ympärivuorokautisesti. Kaiken kaikkiaan yli 200 italialaista toimittajaa saivat viime vuonna jonkinlaista poliisin suojelua. Yksi heistä on Paolo Borrometti, joka oli tänä vuonna Sisilian mafian murhasuunnitelman kohteena.

Muukaan Eurooppa ei ole turvallinen. Aiankin kaksi tutkivaa journalistia on murhattu työnsä takia viimeisen kahden vuoden aikana. Daphne Caruana Galizia kuoli autopommi-iskussa Maltalla maaliskuussa 2017 ja Ján Kuciak puolisoineen ammuttiin kuoliaaksi kotonaan Slovakiassa tämän vuoden helmikuussa.

Sekä Galizia että Kuciak olivat kiinnostuneet Italian mafian toiminnasta omissa kotimaissaan, erityisesti paikallisiin liikemiehiin ja poliitikkoihin liittyvistä hämäristä rahoituskysymyksistä.

Mafia on Euroopan ongelma, Etelä-Amerikassa kukoistavat huumekartellit. Ne ovat tänä vuonna tappaneet Brasiliassa, Meksikossa ja Kolumbiassa ainakin kymmenen toimittajaa. Todellinen lukumäärä voi kuitenkin olla paljon korkeampi, sillä poliitikot ja rikolliset usein liittoutuvat toimittajia vastaan.

Intiassa, Kambodzassa ja joissain Afrikan maissa rikollisryhmät tahkoavat puolestaan omaisuuksia ryöstäessään luonnonvaroja. Journalisteja, jotka kertoivat paikkakunnilla mineraalien, puutavaran ja öljyn salakaupasta, uhkaavat kauheat kostotoimenpiteet. Esimerkiksi intialainen toimittaja Sandeep Sharma tutki paikallista ”hiekkamafiaa” ja kuoli jouduttuaan kuoma-auton yliajamaksi maaliskuussa.

Mitä toimittajat voivat tehdä kohdatessaan järjestäytyneen rikollisuuden pitkälle ulottuvat kourat, joita vielä viranomaiset toisinaan suojelevat? Kuinka jatkaa työtään tietäen, että rikollisjärjestöt eivät kaihda keinoja kostossaan itseä tai perhettään vastaan?

Väkivaltaa kohdatessaan osa toimittajista on luovuttanut. Japanilainen rikollisverkosto Yakuza tappoi välittömästi tunnetun toimittaja Mizoguchi Atsushin pojan Atsushin vuoden 2006 uutisten takia. Itsesensuuri on ollut maassa sääntönä siitä lähtien. Tuskallisen luovuttamispäätöksen teki myös meksikolainen sanomalehti Norte de Ciudad Juárez, kun yksi lehden huipputoimittajista, Miroslava Breach viime vuonna murhattiin.

Toiset, kuten tsekkijournalisti Pavla Holcová käyttävät kynäänsä pulustusaseenaan rikollisjärjestöjä vastaan. Holcová teki yhteistyötä slovakialaistoimittaja Kuciakin kanssa ja toverinsa murhan jälkeen hän ei lannistunut.

Holcován tominta tosin vaatii yhteistyöverkostoja toisten toimittajien kanssa riskien minimoimiseksi. Tätä yhä useammat toimittajat nykyään tekevät – yhdistävät voimansa ja tekevät yhteistyötä kansainvälisisten konsortioiden kanssa.

Se on kollektiivinen vastaisku rikollisuudelle.

TEKSTI: Nelli Tuominen