Yhdysvaltain hallinto saa tukea teknologia- ja mediamoguleilta lehdistönvapauden purkamisessa. Viimeaikaiset tapahtumat Yhdysvalloissa tuovat kokeneiden toimittajien mieleen Vladimir Putinin hallinnon alkuajat Venäjällä.
YHDYSVALTAIN täyskäännös ulkopolitiikassa on suistanut monet maan liittolaisista raiteiltaan. Niin täydelliseltä tuntuu presidentti Donald Trumpin johdolla tapahtuva rakenteiden uudelleenmylläys.
Siksi ei pitäisi tulla yllätyksenä, että takinkääntö koskee myös sananvapautta ja lehdistönvapautta Yhdysvalloissa. Toimittajien pääsyä vallan lähteille rajoitetaan, mediamogulit puuttuvat omistamiensa medioiden sisältöihin, julkisen palvelun radioilta leikataan rahoitus ja toimittajat leimataan poliittisiksi vihollisiksi.
Trumpin hallinto ei myöskään peittele, keitä se pitää idoleinaan ja keiden pelikirjoista se ottaa mallia. Referenssit löytyvät muun muassa Unkarista ja Venäjältä.
Soitin kahdelle entiselle Yhdysvaltain-kirjeenvaihtajalle ymmärtääkseni paremmin Yhdysvaltain lehdistönvapauden kehitystä.
YLEN ENTINEN Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Iida Tikka työskenteli Venäjällä 2010-luvun puolessavälissä. Hän näkee paljon yhtymäkohtia venäläisen yhteiskunnan silloisen ilmapiirin kiristymisen ja nykyisen Yhdysvaltain kehityksen välillä. Amerikkalaiset ovat alkaneet pelätä julkista puhumista Trumpin ja Elon Muskin kostonhimon takia.
”Valkoisen talon viestintä tuntuu tällä hetkellä hyvin venäläiseltä. Viranomaiset voivat sanoa mitä sattuu ja valehdella ilman seurauksia. Informaatio muuttuu merkityksettömäksi”, Tikka sanoo.
Saman vertauksen teki juuri myös The New York Timesin pitkän linjan toimittaja Peter Baker, joka työskenteli Venäjällä kirjeenvaihtajana 2000-luvun alussa.
”Tämä muistuttaa minua siitä, kuinka Kreml otti lehdistöringin haltuunsa ja varmisti, että vain myöntyväiset toimittajat pääsevät sisään”, hän kirjoitti viestipalvelu X:ssä.
Keskiviikkona Baker kirjoitti NYT:iin jutun, jossa hän totesi, että Venäjä ja Yhdysvallat eivät tietenkään ole verrattavissa monillakaan mittareilla, ja vertaukset venyvät helposti liian pitkälle.
”Mutta meille, jotka raportoimme Venäjältä neljännesvuosisata sitten, Herra Trumpin Washington tuo mieleen muistoja Herra Putinin alkuaikojen Moskovasta”, Baker kirjoitti.
YHDYSVALTOJA on perinteisesti pidetty riippumattoman journalismin edelläkävijämaana, ja Washington Post on ollut yksi arvostetuimmista yhdysvaltalaisista sanomalehdistä. Lehden tunnuslause ”Democracy dies in darkness”, demokratia kuolee pimeydessä, on laajasti tunnettu ilmaus, joka edustaa tinkimättömän journalismin roolia demokratian rakennuspalikkana.
Tällä viikolla lehden omistaja Jeff Bezos ilmoitti, että lehden mielipideosaston tulee tästä eteenpäin keskittyä ”yksilönvapauksia ja vapaita markkinoita” tukeviin teksteihin. Näitä näkemyksiä vastustavia mielipiteitä ei julkaista.
Uuden linjauksen seurauksena mielipideosaston päällikkö David Shipley erosi tehtävästään.
Bezos perusteli linjaustaan sillä, että sanomalehtien ei tarvitse enää tarjota lukijoille eri näkökulmia. Bezosin mukaan sosiaalinen media kyllä hoitaa tehtävän monipuolisen mielipidekirjon ohjaamisesta kansalaisille.
Miten sopivaa, että sosiaalisen median palvelujen algoritmit ovat Bezosin oligarkkikavereiden, Elon Muskin ja Mark Zuckerbergin, hallinnassa.
BEZOS on omistanut Washington Postin vuodesta 2013 lähtien. Häntä on pidetty omistajana, joka ei puutu median sisältöihin. Viime vuonna Bezos kuitenkin määräsi, että lehti ei saanut ilmaista tukeaan demokraattien presidenttiehdokas Kamala Harrisille. Presidenttiehdokkaan tukeminen on ollut perinne lehdessä vuodesta 1980 lähtien. Tuen peruuttamisen seurauksena lehti menetti yli 250 000 tilaajaa.
Miksi Bezos puuttuu lehden sisältöihin nyt? Uusille tuulille on spekuloitu kahta syytä. Ensimmäinen on se, että Bezos havittelee lehdelle uusia tilaajia. Tämä toisaalta kertoo siitä, että Bezos ei tunne lehden tilaajakantaa. Hän arvioi väärin myös sen, että Trumpin ydinkannattajat haluaisivat alkaa tilata mediaa.
Toinen arvaus liittyy siihen, että Bezos haluaa nyt alkaa käyttää sitä vaikutusvaltaa, jota hänellä median omistajana on. Aika on sille otollinen, sillä Trumpin politiikan ilmiselvänä päämääränä on keskittää valtaa ja rahaa itselleen ja häntä tukeville ultrarikkaille tekno- ja mediamaailman omistajille.
TOIMITTAJA Iida Tikka toteaa, että mediaomistajuus on keskittynyt huimasti Yhdysvalloissa. Se uhkaa medioiden riippumattomuutta nyt, kun poliitikkojen ja suuromistajien kytkökset ovat ennennäkemättömän tiiviit.
Tikan mielestä tunnelma muistuttaa 2000-luvun alun Venäjää, kun presidentti Putin käski oligarkkeja pysymään poissa mediasta ja politiikasta, tai muuten käy huonosti. Oligarkki Mihail Hodorkovski uhmasi Putinia tukemalla kansalaisyhteiskuntaa, journalisteja ja kritisoimalla Putinia julkisesti, ja joutui vankilaan kymmeneksi vuodeksi.
”Yhdysvaltain superomistajat omistavat yhtiöitä, jotka tienaavat valtavia summia rahaa valtion kanssa tehdyistä sopimuksista. Heille voisi olla aika helppoa antaa ymmärtää, että jos omistamasi media kirjoittaa niin tai näin, niin sopimus puretaan”, Tikka sanoo.
Tikka on huolissaan myös julkisen palvelun radiokanavien, kuten NPR:n ja PBS:n kohtalosta.
Trump haaveili julkisen palvelun median rahoituksen leikkaamisesta jo edellisellä presidenttikaudellaan. Nyt kongressin republikaanit ovat jättäneet lakiesityksiä rahoituksen leikkaamiseksi. Lisäksi hallinto tutkii mahdollisuuksia perua lähetystoimilupia kanavilta.
Julkinen rahoitus kattaa esimerkiksi noin prosentin NPR:n rahoituksesta, sillä kanavat ovat etsineet itselleen jo vuosikymmenten ajan ulkopuolista rahoitusta turvatakseen toimintansa hallinnosta riippumatta. Merkittävä osuus NPR:n rahoituksesta tulee yksityisistä lähteistä ja lahjoittajilta. Sen sijaan pienempien radiokanavien tulovirrat saattavat tyssätä tyystin, jos julkisen palvelun median rahoitus lakkautetaan.
MYÖS Trumpin hallinto on alkanut rajoittaa median toimintaa. Tiistaina Valkoinen talo ilmoitti, että tästä lähtien hallinnon edustajat päättävät, ketkä toimittajat pääsevät tekemisiin presidentti Trumpin kanssa.
Perinteisesti presidentin puheille on valittu toimittajia Valkoisen talon kirjeenvaihtajien yhdistyksestä, joka koostuu Valkoisesta talosta ja presidentistä raportoimiseen erikoistuneista toimittajista. Yhdistykseen kuuluvat toimittajat pääsevät kierron mukaisesti seuraamaan presidenttiä ja osallistumaan Valkoisen talon tapahtumiin.
Nyt Valkoinen talo haluaa antaa enemmän tilaa ”uusille ja vaihtoehtoisille” medioille. Käytännössä tämä tarkoittanee hallintoon myönteisesti suhtautuvia podcast-juontajia sekä striimaajia.
”Vallanpitäjien ei pitäisi päästä valikoimaan, kenen kysymyksiin he haluavat vastata”, Tikka sanoo.
Kansainväliseltä The Associated Press -uutistoimistolta on jo evätty pääsy presidentin virkahuoneessa tapahtuviin tilaisuuksiin. Syyksi kerrottiin se, että AP ei suostunut käyttämään Meksikonlahdesta Trumpin hallinnon sille antamaa uutta nimeä.
Helsingin Sanomien entisen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtajan Anna-Sofia Bernerin mukaan perinteisen median kriisi ja huventunut vaikutusvalta yhteiskunnassa liittyvät juuri sosiaalisen median tuomaan murrokseen.
”Ei Valkoinen talo voisi tehdä näin, jos se olisi riippuvainen siitä, että AP kertoo sen asioista maailmalle”, Berner sanoo.
AP on haastanut Valkoisen talon oikeuteen Yhdysvaltain perustuslain ensimmäisen lisäyksen perusteella.
Valkoisen talon mukaan kysymysten esittäminen presidentille virkahuoneessa on journalisteille tarjottu ”etuoikeus”, ei laillinen oikeus. Samassa viestissä virallinen tiedote ilmaisi vastuuttavansa ”Valeuutisia valheistaan” ja totesi Trumpin hallinnon olevan ”historian läpinäkyvin” hallinto.
Tietyllä tapaa läpinäkyvyydestä voisi olla samaa mieltä, sillä Trump tukijoineen todella hajottaa demokratian peruspilareita avoimesti, koko maailman silmien edessä.
JOS ASKELMERKIT ovat samanlaisia kuin Trumpin hallinnon esikuvilla, hallinto pyrkii leimaamaan toimittajia yhä voimakkaammin poliittisiksi vihollisiksi ja toisinajattelijoiksi.
Venäjällä, Valko-Venäjällä ja Turkissa toisinajattelijat heitetään vankilaan. Trump on jo aiemmin hekumoinut ajatuksella toimittajien heittämisestä telkien taakse. Toisaalta, Trump unelmoi ääneen vastustajiensa vangitsemisesta tuon tuosta.
Tarjolla on myös Unkarin tai Serbian kaltainen tie, missä vapaan median toimintaedellytyksiä kavennetaan oikeudellisia ja taloudellisia reittejä.
”Vaikka Yhdysvalloissa toimittajat eivät joutuisi vankilaan, niin erilaiset oikeustapaukset ja syytteet voivat asettaa toimittajat pahaan pulaan”, Berner sanoo.
Trump on nostanut useita kanteita eri medioita kohtaan. Osa kanteista on hylätty, mutta vuoden 2024 lopulla yksi niistä meni läpi. Trump nosti kanteen ABC News -uutiskanavaa vastaan kunnianloukkauksesta, kun kanavan uutisankkuri toistuvasti väitti virheellisesti, että Trump oli todettu syylliseksi raiskauksesta. Trump oli kuitenkin todettu syylliseksi seksuaaliseen häirintään, ei raiskaukseen.
Kanava päätyi sovintoratkaisuun. Se maksaa 15 miljoonaa euroa Trumpin tulevalle säätiölle ja säätiön museolle. Lisäksi se maksaa Trumpin noin miljoonan dollarin oikeudenkäyntikulut.
Tapausta pidetään vaarallisena ennakkotapauksena siitä, miten uutismedioita voi jatkossa kurittaa.
TOISTAISEKSI yhdysvaltalaiset uutismediat ovat vielä pystyneet tekemään kunnianhimoista journalismia hallinnon käänteistä.
Berner muistuttaa, että lehdistönvapaudella on Yhdysvalloissa pitkä ja kunniakas perinne. Median ja hallinnon välinen jännite on kovempi kuin esimerkiksi Suomessa. Kokeneet toimittajat on keitetty kovissa liemissä.
”Jos olen toiveikas, niin se liittyy siihen, että amerikkalaisten toimittajien integriteetti ja ammattiylpeys on aivan huimalla tasolla”, Berner sanoo.
Samalla uhka toimittajien työpaikkoja kohtaan on todellinen, kun taloushuolissa kieriskelevät tavalliset kansalaisetkaan eivät haluaisi maksaa riippumattomasta, asiantuntevasta journalismista. Substackissa yksittäin toimivat toimittajat eivät vain pysty samaan kuin hyvin resursoitu mediatalo, Tikka sanoo.
The New York Times julkaisikin paljonpuhuvan kuvan, jossa Washington Postin sloganin viimeinen sana häipyy hiljaa näkyvistä. Jäljelle jää vain demokratian kuolema.
Alma Onali, vapaa toimittaja ja väitöskirjatutkija, Toimittajat ilman rajoja -yhdistyksen hallituksen varajäsen
Vapaa media ja riippumaton toimittajakunta vahvistaa tasa-arvoa ja tukee demokratiaa. Toimittajat ilman rajoja Suomen osasto on työskennellyt vuosikymmenen journalismin ja ilmaisun vapauden puolesta.
Voit osallistua toimintaan tukemalla tilaisuuksiamme ja sijoittamalla rahankeräystilillemme:
FI17 1544 3000 3431 81
Keräyslupa: RA/2024/190
Comments